Kansantalous kerralla kuntoon

Kuinka Suomi nostetaan nopeasti ylös lamasta ja estetään seuraavan laman syntyminen? Lamassahan Suomi on, sitä ei pidä kieltää eikä kiistää. Tätä lamaa on kestänyt jo kahdeksan vuotta, mutta suunta jatkuu koko ajan alaspäin. Jotain tarttis tehdä, vihdoinkin.

Suurin osa kriiseistä johtuu moraalikadosta, niin tämäkin. Moraalikato tarkoittaa mahdollisuutta siirtää riskit toisille: kruunalla minä voitan, klaavalla sinä häviät. Kriisi alkoi pankkisektorin moraalikadosta, lähinnä ulkomailla, mutta lama juurtui Suomeen ihan kotimaisen moraalikadon kautta. Raskaimmin rahvaaseen tuntuvat työmarkkinoiden moraalikatoiset ratkaisut, ennen kaikkea ansiosidonnaisen työttömyystuen rahoitus toisten pussista.

Laman voittamiseksi ja uuden laman estämiseksi kaikki mahdollisuudet moraalikatoon tulee poistaa pankki-, työmarkkina- ja valtiosektoreilta. Näiltä tulee poistaa kaikki vastuuttomat kannustimet. Suomessa pitää erityisesti uudistaa työmarkkinoita siten, että hallitsematon palkkakilpailu ei riistä yritysten toimintaedellytyksiä. Esimerkiksi työttömyysvakuutus tulee siirtää työläisten vastuulle.

Euro voidaan pelastaa lisäämällä oma- ja yhteisvastuuta ja sallimalla keskuspankkirahoitus tarvittaessa painokoneen kautta. EKP:n on ottanut askeleita oikeaan suuntaan määrällisellä elvytyksellä, mutta ei vielä tarpeeksi. Tasapainon saavuttaminen edellyttää Saksan sisäistä revalvaatiota ja inflaation nostamista merkittävästi tai Suomen ja muiden heikkojen euromaiden sisäistä devalvaatiota sisäisin pakkotoimin. Suomen tulee varautua eroamaan eurosta, jos euromaat eivät pääse yksimielisyyteen järkevästä europolitiikasta.

Kilpailukyvyn pikaiseksi parantamiseksi Suomen tulisi devalvoitua tavalla tai toisella. Oma kelluva valuutta devalvoituisi itsestään. Jos pysymme eurossa, meidän tulee välttämättä toteuttaa sisäinen devalvaatio. Helpoiten tämä onnistuu fiskaalisesti, pienentämällä palkkakustannuksia siirtämällä työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja työntekijöille ja kompensoimalla tätä veroteitse arvonlisäveroa korottamalla (yhtenäinen alv-prosentti 25 %). Vaaditava sisäinen devalvaatioprosentti riippuu EKP:n elvytyksestä. Näillä näkymin puhutaan vähintään 10 % tasosta, jotta saataisiin riittävää uskottavuutta. Sipilän KiKy-sopimus ei missään tapauksessa riitä – päinvastoin se raunioittaa taloutta sitomalla hallituksen kädet aikoina, kun maailmalta tulee vain huonoja uutisia.

Suomen valtion tulee ottaa rohkeasti velkaa. Kun kymmenen vuoden lainan kokonaiskorko koko laina-ajalta on noin 1 % ja lyhyempää lainaa saa jopa miinuskorolla, olisi synti jättää sitä ottamatta. Rahalle löytyy helposti kohteita, alkaen liikenneinfran korjausvelan kattamisesta. Velanottoa ei kuitenkaan saa käytää verukkeena uudistusten lykkäämiseen.

Julkisen sektorin säästötoimet aloitetaan vasta talouden elvyttyä, jolloin ne toteutetaan määrätietoisesti. Toki julkisen sektorin toimintaa tulee koko ajan tehostaa ja kehittää, ja vahingolliset yritys- ja Kela-tuet tulee lakkauttaa niin pian kuin mahdollista. Johtamista ja innovointia kehitetään ponnekkaammin.

viiva

Laajempi artikkeli pdf-muodossa (4.7.2016, uusin päivitys 31.3.2019)

Uusi perustuslaki Suomelle

Suomella menee hyvin, mutta ei tarpeeksi hyvin. Suomelle kasaantuu erilaisia ongelmia, jotka rakentavat juopaa valtaa pitävän eliitin ja rahvaan välille.

Nykyinen hallitusmuoto ei toimi. Valta kasaantuu yksille, joiden kyvyt eivät riitä kaikkiin tehtäviin. Valta korruptoi eivätkä perusoikeudet toteudu. Eduskunta ei pysty tekemään päätöksiä ja vaalit menevät pelleilyksi.

Nykyinen perustuslaki ei sovella vallan kolmijakoa, vaan sekoittaa lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan instituutio- ja henkilötasoilla.

Valtaa tulee jakaa tasaisemmin ja vallan haltijat tulee altistaa selkeämpään vastuuseen. Tämä edellyttää kokonaan uutta perustuslakia. Tässä esitän luonnoksen uudelle perustuslaille.

Uusi perustuslakiesitys lähtee selkeästi perusoikeuksien ja -velvollisuuksien kautta. Se korostaa vallan kolmijakoa, mikä realisoituu eksplisiittisesti kaksikamariseen eduskuntaan, jossa erotetaan lainsäädäntövalta budjetti- ja valvontavallasta. Lisäksi kielletään samoja henkilöitä haalimasta liikaa julkista valtaa itselleen, selkeytetään valtioliiton asemaa, ja jotain muuta. Perustuslain valvonta annetaan perustuslakituomioistuimelle. Kansalaisten mahdollisuutta tehdä kansalaislakialoitteita laajennetaan.
viiva

Esitys Suomen uudeksi perustuslaiksi (pdf-tiedosto)

Perusteellisempaa pohdiskelua vallan mullistuksesta (pdf-tiedosto, päivitetty 31.3.2019)

Kommentoi alla tai keskustele foorumilla.

Rakkaat veromme

Pohdiskelen verotuksen rakennetta. Kuinka haluamme maksaa veroja?

Erittäin sekava verolainsäädöntö pitäisi kirjoittaa kokonaan uusiksi. Nykyiset yli 70 säädöstä voidaan korvata yhdellä yksinkertaisella verolailla sekä sitä täydentävällä verotuslailla ja veroasetuksella. Verotusta itsessään voidaan yksinkertaistaa ja reaaliaikaistaa verotilijärjestelmällä.

Ehdotus uudeksi verolaiksi (pdf-tiedosto)
Ehdotus sitä täydentäväksi verotuslaiksi (pdf-tiedosto)

Muuten verotukseen liittyy ristiriitaisia tavoitteita. Verotuksen tulisi olla tehokasta, oikeudenmukaista, kannustavaa ja vaikeasti kierrettävää. Kaikki eivät toteudu yhtäaikaa, vaan pitää tehdä kompromisseja.  Kansainvälisen verokilpailun, ihmisten monimutkaisen motivaation sekä veronkiertäjien luovuuden vuoksi lopputulokset saattavat vaihdella herkästi parametrien suhteen. Siksi niitä pitää pohtia tarkemmin mieluusti ihan tieteellisen tutkimuksen kautta.

Yrittäjyyttä yksinkertaistatetaan poistamalla yritysvero kokonaan ja verottamalla kaikkea poisotettua rahaa vastaavalla määrällä. Se vaatii kuitenkin tarkkuutta sekä aputoimia, ettei luoda veroreikiä tai kannusteta investoimaan vanhaan uuden sijasta.

Pääomatuloveron prosentin pitäisin niin lähellä ansiotulojen verotusta kuin käytännössä mahdollista. Pääomatuloihin voidaan kuitenkin tehdä inflaatiota vastaavat hyvitykset, jotta siitä ei tulisi piilotettua ja satunnaista varallisuusveroa – muuten varallisuusveroja voidaan helposti perustella sillä, että merkittävä osa yhteiskunnan menoista menee varallisuuden suojeluun. Varallisuusveroon liittyy kuitenkin hallinnollisia ongelmia ja tuotot ovat jääneet vähäisiksi . Keinottelun torjumiseksi omaisuuden arvonnousua pitää verottaa vähintään yhtä kovasti kuin sen tuottoa.

Nostaisin tuloverojen progressiota erityisesti kovimmissa tuloluokissa, jotka maksavat nykyisin tasaveroa. Poistaisin useimmat yksityishenkilöiden vähennykset. Vain suoraan tulonhankintaan liittyvät vähennykset jättäisin.

Perintöveroa en poistaisi, pikemminkin korottaisin. Kaikista veroista perintövero vaikuttaa vähiten työmotivaatioon. Yritysomaisuuden perintöveroarvon jättäisin kokonaan perijän valittavaksi – myöhempi pääomatuloverotus määräytyy sitten valitun perintöveroarvon mukaan.

Kiinteistöverossa on korotusvaraa. Suomessa maksetaan kiinteistöveroa kansainvälisesti vertailtuna erittäin vähän. Kiinteistöverosta ei koidu negatiivisia kannustevaikutuksia, pikemmin positiivisia. Sitä ei voi kiertää. Se pitää kuitenkin kohdistaa tarkemmin esimerkiksi infrastruktuureista hyötyjiin ja sillä pitää kannustaa tonttien tehokkaaseen käyttöön.

Asuntokaupan varainsiirtovero tulee poistaa. Se haittaa vakavasti yhteiskunnan voimavarojen tehokasta kohdentumista ja estää työvoiman liikkuvuutta. Arvopapereille – erityisesti keinotteluluonteisille – pitää asettaa pieni varainsiirtovero.

Veronkiertomahdollisuuksia pitää tukkia niin paljon kuin mahdollista. Se edellyttää väistämättä kansainvälistä yhteistyötä, ilmeisestikin kansainvälisen verounioinin muodostamista.

viiva

Laajempia aatoksia verotuksesta (pdf-tiedosto) (31.3.2019)