Kuinka Suomi nostetaan nopeasti ylös lamasta ja estetään seuraavan laman syntyminen? Lamassahan Suomi on, sitä ei pidä kieltää eikä kiistää. Tätä lamaa on kestänyt jo kahdeksan vuotta, mutta suunta jatkuu koko ajan alaspäin. Jotain tarttis tehdä, vihdoinkin.
Suurin osa kriiseistä johtuu moraalikadosta, niin tämäkin. Moraalikato tarkoittaa mahdollisuutta siirtää riskit toisille: kruunalla minä voitan, klaavalla sinä häviät. Kriisi alkoi pankkisektorin moraalikadosta, lähinnä ulkomailla, mutta lama juurtui Suomeen ihan kotimaisen moraalikadon kautta. Raskaimmin rahvaaseen tuntuvat työmarkkinoiden moraalikatoiset ratkaisut, ennen kaikkea ansiosidonnaisen työttömyystuen rahoitus toisten pussista.
Laman voittamiseksi ja uuden laman estämiseksi kaikki mahdollisuudet moraalikatoon tulee poistaa pankki-, työmarkkina- ja valtiosektoreilta. Näiltä tulee poistaa kaikki vastuuttomat kannustimet. Suomessa pitää erityisesti uudistaa työmarkkinoita siten, että hallitsematon palkkakilpailu ei riistä yritysten toimintaedellytyksiä. Esimerkiksi työttömyysvakuutus tulee siirtää työläisten vastuulle.
Euro voidaan pelastaa lisäämällä oma- ja yhteisvastuuta ja sallimalla keskuspankkirahoitus tarvittaessa painokoneen kautta. EKP:n on ottanut askeleita oikeaan suuntaan määrällisellä elvytyksellä, mutta ei vielä tarpeeksi. Tasapainon saavuttaminen edellyttää Saksan sisäistä revalvaatiota ja inflaation nostamista merkittävästi tai Suomen ja muiden heikkojen euromaiden sisäistä devalvaatiota sisäisin pakkotoimin. Suomen tulee varautua eroamaan eurosta, jos euromaat eivät pääse yksimielisyyteen järkevästä europolitiikasta.
Kilpailukyvyn pikaiseksi parantamiseksi Suomen tulisi devalvoitua tavalla tai toisella. Oma kelluva valuutta devalvoituisi itsestään. Jos pysymme eurossa, meidän tulee välttämättä toteuttaa sisäinen devalvaatio. Helpoiten tämä onnistuu fiskaalisesti, pienentämällä palkkakustannuksia siirtämällä työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja työntekijöille ja kompensoimalla tätä veroteitse arvonlisäveroa korottamalla (yhtenäinen alv-prosentti 25 %). Vaaditava sisäinen devalvaatioprosentti riippuu EKP:n elvytyksestä. Näillä näkymin puhutaan vähintään 10 % tasosta, jotta saataisiin riittävää uskottavuutta. Sipilän KiKy-sopimus ei missään tapauksessa riitä – päinvastoin se raunioittaa taloutta sitomalla hallituksen kädet aikoina, kun maailmalta tulee vain huonoja uutisia.
Suomen valtion tulee ottaa rohkeasti velkaa. Kun kymmenen vuoden lainan kokonaiskorko koko laina-ajalta on noin 1 % ja lyhyempää lainaa saa jopa miinuskorolla, olisi synti jättää sitä ottamatta. Rahalle löytyy helposti kohteita, alkaen liikenneinfran korjausvelan kattamisesta. Velanottoa ei kuitenkaan saa käytää verukkeena uudistusten lykkäämiseen.
Julkisen sektorin säästötoimet aloitetaan vasta talouden elvyttyä, jolloin ne toteutetaan määrätietoisesti. Toki julkisen sektorin toimintaa tulee koko ajan tehostaa ja kehittää, ja vahingolliset yritys- ja Kela-tuet tulee lakkauttaa niin pian kuin mahdollista. Johtamista ja innovointia kehitetään ponnekkaammin.
Laajempi artikkeli pdf-muodossa (4.7.2016, uusin päivitys 31.3.2019)